Alihankinta- kolumni

Ajankohtaisia ajatuksia Suomen teollisuudesta ja taloudesta

Miksi Lean-hankkeet liian usein epäonnistuvat?

Onko Lean-johtamisfilosofia tuhoon tuomittu?

Lean-johtamisfilosofian esimerkkiyritys Toyota koki vakavan syytöksen ja epäilyn jarruongelmista vuonna 2009. Tämän jälkeen on julkisesti pohdittu, onko Lean todella toimiva johtamisfilosofia? Tätä mielikuvaa vahvisti myös Industrial Weekin (The IndustryWeek/MPI Census of Manufacturers) kaksi tutkimusta, joista ensimmäinen julkaistiin marraskuussa 2007. Siinä havaittiin, että 70 % amerikkalaisista tehtaista käyttää Leania kehittämismetodologianaan. Vuonna 2008 samainen Industrial Week suoritti laajan kyselytutkimuksen. Siinä havaittiin, että USA:ssa vain 2 % yrityksistä saavutti täysin Lean-hankkeelta odotetut tulokset. Eli yritykset käyttävät Leania valtavasti, mutta silti 98 % hankkeista epäonnistuu enemmän tai vähemmän. Miksi? Onko syynä Lean-johtamisfilosofia vai kenties sen väärä soveltaminen?

Lue lisää

Digitalisaatio – enemmän mahdollisuuksia, vähemmän hypeä

Digitalisaatio on tällä hetkellä kaikkien huulilla ja jokaisen yrityksen agendalla – ja hyvä niin. Se on myös tämän vuoden Alihankinta-messujen toinen pääteema johtamisen ohella. Suomalaiset yritykset tulevat pärjäämään globaalissa kilpailussa, jos ne osaavat hyödyntää digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ketterästi. Parhaimmillaan digitalisaatio tekee mahdolliseksi sen, että pienestäkin yrityksestä voi tulla aiempaa nopeammin todella merkittävä kansainvälinen yritys. Ja jo valmiiksi suuri kansainvälinen yritys voi löytää aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Joka tapauksessa tässä kehityskulussa joku menettää ja joku voittaa, mutta ketkä onnistuvat tekemään merkittävää liiketoimintaa digitalisaation arvoketjussa?

Lue lisää

Sujuvoittamalla kohti menestystä

Vuoden 2016 Alihankinta-messujen toiseksi pääteemaksi valittua johtamista on nykyisin vaikea käsitellä viittaamatta lean-johtamiseen tavalla tai toisella. Tuo Toyotan luoma, ja sittemmin lean-johtamisena tunnettu toimintatapa on levittäytynyt laajalti eri toimialoille, joista valtaosa ei liity autojen valmistukseen millään tavalla.

Lue lisää

Teollisuusyrityksen markkinointi kuntoon

Teollisuusyrityksen markkinointi on ensisijaisesti uusien asiakkaiden houkuttelemista. Asiakkuudet syntyvät kolmen tekijän kautta: 1) Uuden asiakkaan on tultava tietoiseksi tarjoajasta eli on luotava tietoisuutta kohdemarkkinoilla, 2) on kyettävä herättämään asiakkaan mielenkiinto tarjoajan tuotteita ja palveluita kohtaan sekä 3) voittamaan asiakkaan luottamus – ilman luottamusta ei asiakassuhteita synny. Näin toimien teollisuusyrityksen markkinointi ja myynti integroituvat yhdeksi toiminnoksi, jonka päätehtävät ovat a) asiakkuuksien synnyttäminen tarjoamalla ylivertaista arvoa asiakkaalle sekä b) nykyisten asiakkaiden säilyttäminen ja asiakkuuksien arvon kehittäminen. Pääkäsite tässä kaikessa on siis asiakkuus, ei markkinointi tai myynti sinällään. Yleensä tämä prosessi toimii, mikäli teollisuusyrityksen arvotarjooma eli lyhykäisyydessään tarjooman hinta-laatusuhde on asiakkaan näkökulmasta ylivertainen kilpailijoihin nähden.

Lue lisää

Valloita oikea

Viimeisiä sekunteja viedään. Lätty liukuu omille. Peppu kohoaa penkistä. Backhand, forehand, pum-pum-pum – ja laatta häkkiin, kuten Tami sanoisi. Sitten nousee katto. Poika saunoo, tyttö saunoo, kaikki saunoo. Hetkittäin vakavoidutaan, käydään vasemman aivolohkon puolella ja kehutaan pakkien peluuttamista, viisikkopeliä ja järkeviä hankintoja hyökkäyspäähän. Sitten torille, töttöröö!

Lue lisää

Paluumuutto Suomeen avasi maailman

Frisbeegolf on Suomen nopeimmin kasvava laji ja liikuttaa jo yli sataatuhatta suomalaista. Frisbeegolfratoja nousee maahamme kuin sieniä sateella – yli 50 radan vuosivauhtia. Itse hurahdin tähän lajiin jo 90-luvulla, mutta vasta 2005 vuoden EM-kisat saivat lajin suosion nousuun täällä Pohjolassa. Vuonna 2009 olin vakuuttunut tämän lajin tulevaisuudesta siinä määrin, että päätin myydä osuuteni tamperelaisessa mainostoimistossa ja keskittyä täysillä frisbeegolfin kehittämiseen.

Lue lisää

Näin Norjassa: tuumaustalkoilla muutosurakkaan

Meillä on rikas ja hyvinvoiva naapuri, Norja, jonka taloutta rokottaa öljyn ja kaasun hinnan alamäki. Öljy- ja kaasuteollisuudesta on jo irtisanottu yli 20 000 ihmistä, mutta apatiaan ei ole vaivuttu. Norja on pistänyt ison osan öljytuloistaan sukanvarteen, joten maalla on pelimerkkejä mennä eteenpäin. Norjassa päätettiin jämäkästi aloittaa rakennemuutos ja talouden reivaus uusiin suuntiin. Lillukanvarsiin ei ole kompastuttu.

Lue lisää

Ei auta itku markkinoilla

Syitä siihen, että Suomi on markkinoinnissa takapajuinen kehitysmaa, on useita. Sodanjälkeinen kauppa suuntautui lähes yksinomaan Neuvostoliittoon. Meillä ei päässyt yrityksissä kehittymään minkäänlaista laatu-, myynti- eikä markkinointiosaamista. Poliittinen eliitti ja vuorineuvokset juopottelivat neuvostoliittolaisen kauppavaltuuskunnan kanssa viikon jossain maamme sadoista korpimotelleista ja taas oli kaikki myynti huolehdittu seuraavaksi 5-vuotiskaudeksi. Tehtaat laitettiin pyörimään, tavara virtasi itään ja neuvostoöljy virtasi Suomeen. Laatuajattelusta ei ollut tietoakaan, kaikki luokatonkin meni kaupaksi itärajan yli. Ainoa mikä bilatelaarikaupassa merkitsi, oli määrä. Suomalainen laatu on myytti. Pääosin teollisuus tuotti luokatonta bulkkitavaraa, jonka jalostusarvo oli matala. Kun öljyn hinta nousi, sen enemmän meni Suomesta mokkasiineja Moskovaan.

Lue lisää

Ismeistä arvoketjuihin

Vuosikymmenten varrella yritysten tavoissa erilaistua ja parantaa siten omaa kilpailuasemaansa, ovat korostuneet erilaiset teemat. 1960-luku oli markkinoinnin kulta-aikaa, 70-luvulla panostettiin valmistukseen, 80-luvulla korostettiin voimakkaasti laatua, 90-luvulla taas asiakaspalvelua ja 2000-luvun alkupuolelta lähtien toimitusketjun hallintaa. Viimeisimpinä tulokkaina digitalisaatio ja IoT, joiden nimeen nyt vannotaan. Virtaukset tulevat ja menevät ja kaikki edellä mainitut ovat edelleen tärkeitä. Käytännössä useimmat niistä ovat nykyään myös itsestäänselviä vaatimuksia, joilla ei enää suuresti pystytä erottautumaan globaalissa yritysten välisessä kilpailussa. Mistä sitten löytyy se viisasten kivi? Millä kilpaillaan tulevaisuudessa menestyksellisesti ja mikä on meidän kaikkien rooli siinä tilanteessa? Ehkä olisikin parempi keskittyä asiakkaan prosesseihin ja heidän todellisiin tarpeisiinsa?

Lue lisää

Alihankinta tehostaa digitaalisesti uudistuvaa teollisuutta

Teollisuus on elintärkeää maille ja alueille. Jos alue menettää tuotantokyvykkyytensä, samalla se menettää innovointikyvykkyytensä, kuten Harvardin professorit Shih ja Pisano ovat osoittaneet kirjassaan ”Producing Prosperity” . Teollisuus on myös pitkään tehostanut toimintaansa hyödyntämällä alihankintaketjuja, jotka innovoivat ja uudistuvat yhdessä, tuottaen enemmän kuin osiensa summan.

 

Lue lisää

« Older posts